Rasti-Hyry

Taustaa

Hyrynsalmen suunnistuksen ensitaipaleet otettiin 1930-luvulla suojeluskuntien parissa. Vasta 1960-luvun lopulla alkoi toinen tuleminen, kun pitäjään valmistui uusi peruskartta. Hyrynsalmen Iskun piirissä lajia harrastettiin hiihtojaoston yhteydessä, kunnes vuonna 1971 suunnistus erosi omaksi jaostokseen.

Vieno Haukka kirjoitti vuotta myöhemmin Kainuun Sanomissa: ”Hyrynsalmella lähdettiin oikeasta päästä liikkeelle. Ensin koulutettiin ratamestarit ja kouluttajat, vasta sitten aloitettiin nuorten vetäminen.” Suunnitelmallinen toiminta tuotti tulosta: jo vuonna 1973 seura saavutti valioluokan – yhtenä Suomen 28:sta valioseurasta. Saavutus oli nuorten ansiota – mukana olivat jo silloin Esko Heikkinen, Eero Juntunen, Timo ja Juha Partanen, Veli-Matti Lähdesmäki ja Juha-Pekka Keränen. Vuonna 1977 omat juniorit olivat varttuneet ja osallistuimme ensimmäistä kertaa Jukolan Viestiin. Sijoituksemme oli 224 yli 500 joukkueen joukossa.

1970-luvun lopussa tehtiin Hyrynsalmen ensimmäinen suunnistuksen erikoiskartta. Jo 1970-luvun puolivälissä toimintakertomuksessa todetaan: ”Suunnistuksen resurssit yleisseuran jaostona alkavat olla rajoitetut. Tämän korkeammalle emme pääse, jos lajiin ei satsata enempää.” Kun saman aikaisesti Suomessa oli meneillään erikoisseurojen perustamisbuumi, niin Hyrynsalmellakin ajatus omasta seurasta kypsyi hiljalleen. 26.11.1983 allekirjoitettiin Rasti-Hyryn perustamissopimus. Allekirjoittajat olivat Seppo Tähkäpää, Eero Juntunen ja Anneli Mäkeläinen.

Rasti-Hyryn ensimmäinen vuosikymmen oli vauhdikas 

Ensimmäisen johtokunnan kokoonpano oli Seppo Tähkäpää puheenjohtaja, Eero Juntunen sihteeri, Lasse Haikola rahastonhoitaja, Matti Raatikainen kilpailutoiminta, Lauri Romppainen kuntosuunnistus, Timo Partanen koulutus- ja valmennus sekä Anneli Mäkeläinen oravapolkutoiminta.

Seuran kartoitustoiminta oli pääasiassa Ari Parnelan luotettavissa käsissä. Opetuskartat olivat Seppo Tähkäpään käsialaa. Karttojen puhtaaksi piirtämisestä vastasi alkuvuosina Jukka Mikkonen.

Heti ensimmäinen toimintavuosi oli tapahtumarikas: järjestettiin laturetkiä, kerättiin paperia ja romua, tehtiin aurausviittoja, pidettiin valmennustilaisuuksia, harjoiteltiin ja kilpailtiin sekä julkaistiin omaa lehteä. Kesän aikana järjestettiin kuntosuunnistuksia 16 ja niillä oli yhteensä 336 osanottajaa. Kansallisissa ja suuremmissa kilpailuissa tehtiin yli 400 suoritusta. Koulutettiin kartantekijöitä, ratamestareita ja oravapolkuohjaajia. Vuoden aikana valmistettiin 2 opetuskarttaa ja Vuoriniemen kilpailukartta. Seuraavaksi vuodeksi oli valmiina kahden kartan maastotyöt.

Kilpailumenestystäkin tuli, piirinmestaruuksia voitettiin yli kaksikymmentä ja kaikkiaan lähes seitsemänkymmentä pm-mitalia. Pohjois-Suomen mestaruuksia tuli seuraan kolme – kaikki nuorten 11 – 14 -vuotiaitten tuomina. Kilpailujärjestelyistä vaativimmat olivat Rastiviikon yhteydessä järjestetty Tommi-viesti ja Kainuun piirin päiväsuunnistuksen mestaruuskilpailut. Sattuipa tälle vuodelle seuran osallistuminen Tiomila-viestiinkin sekä mies- että naisjoukkueilla.

Toisen vuoden vauhti jatkui kovana. Vuoden yllätys oli Petteri Niskasen saavuttama kalottimestaruus Altassa! Järjestettiin toinen Tommi-viesti, jonka kuuluisimmat osallistujat olivat norjalaishuiput Brit Volden ja Öyvin Thon. Seuran jäsenmäärä nousi kahteensataan ja seuralle hankittiin Ford Transit -pienoisbussi.

Kainuun Rastiviikon järjestelyistä neuvoteltiin kunnan kanssa jo vuonna 1984, mutta asia ei silloin edennyt alkukeskustelua pitemmälle. Kuusi vuotta myöhemmin oli alustavasti kaavailtu naapuriseurojen kanssa KRV-yhteistyötä, mutta vielä silloinkaan suunnitelma ei toteutunut. Vuonna 1987 solmittiin Rasti-Hyryn ja KOP:n välinen 3-vuotinen yhteistyösopimus. Allekirjoitustilaisuuteen osallistui myös silloinen aluejohtaja Jarmo Korhonen.

Lainaus seuran lehdestä 1988: ”Rasti-Hyry on viisivuotisen toimintansa aikana asettanut tavoitteet varsin korkealle: osa tavoitteista on toteutunut – osa ei. Seuran kilpailumenestyksestä mainittakoon saavutetut 3 SM-kilpailujen pistesijaa, 64 PSM-kilpailujen mitalisijaa ja piirinmestaruusmitalien määrä: 323. Piirin mestaruuksia on viiden vuoden aikana saavutettu 140. Parhaista viestisaavutuksista on mainittava kaksi Kalevan Rastiviestin B-sarjan voittoa.”

Vuonna 1990 puheenjohtaja vaihtui ja Kalle Liimatta astui seuran ruoriin. Samana vuonna oli ensimmäisen SM-menestyksen vuoro, sillä omat juniorit olivat kasvaneet jo pääsarjaan, jossa nelikko Juha Keränen, Timo Partanen, Esa Romppainen ja Petteri Niskanen saavutti pronssimitalin H21-sarjan viestisuunnistuksessa.